Kun pula-ajasta lapsena tarpeeksi kuulleena ei millään kehtaa heittää yhtään mitään roskiin ja toisaalta on liian laiska käymään kauppaa käytetyllä tavaralla, niin vuosien kuluessa ajautuu todellisiin ongelmiin.
Omien hankintojen lisäksi krääsää kerääntyy tasaiseen tahtiin perikunnista ja pesistä joissa on osallisena. Erilaiset käyttämättömänä lojuvan tavaran varastot vaan kasvavat. Kaapit, hyllyt ja nurkat on niin täyteen tupattuja, ettei tarvitsemaansa kovin helposti edes löydä.
Ainahan ongelmaa voi kierrättää ja tehdä ystävällisiä lahjoituksia sukulaisille, ystäville ja tuttaville. Usein sekin tuntuu vähän nololta tuputukselta. Ei nekään oikeasti tarvitse tarjottuja kamoja, eivät vaan kehtaa olla vastaanottamatta.
Jotenkin tästäkin haasteesta pitää selvitä ja niitä ratkaisuja alan nyt kokeilemaan ja kirjoittelemaan muistiin.
Ensimmäiseksi päätin kokeilla kirjaläjien pienentämistä 'vapauttamis' metodilla(josta luin joskus jostain) , eli jätän hylkäämiäni kirjoja ( oheisella saatteella varustettuna) sopiviin paikkoihin löydettäväksi. Jos vielä satun saamaan niistä sopivaa palautetta, niin hommaa voisi jatkaa pitkäänkin. Materiaalia kyllä riittää ainakin muutamaksi vuodeksi.
Muulle kamalle pitää sitten keksiä muita konsteja, sillä en usko että vanhan mutta toimivan putkiTV:n jättäminen esimerkiksi raitiovaunuun löydettäväksi olisi kovinkaan korrekti teko ......
